No niin. Olli ja Vesku kaatoivat väkipakolla olutta kurkkuuni koko Wanaja festivalin ajan ... samoin raahasivat vasten tahtoani jatkoille. Kun vihdoin neljän nurkilla pääsin pakenemaan kohti kotia, ehdin nukkua kaksi tuntia, jonka jälkeen aloitimme valmistelut retkellemme synnäriin. Jatkoimme Viikatteen kuuntelua salissa noin kello 10. Kun kellö löi sunnuntaina 23.07.2006 viisitoista kolmetoista, näki 3775g/50,5cm tyttönen ensi kerran isin, haistoi myntonin tuoksuista hengitystäni ja kuunteli siinä samalla taideteosta blackened. Kaikki meni hyvin. Äiti ja tyttö pääsee tänään
kotiin. Isin aresti jatkuu yhä.

Nyt voi Tommi jo siirtyä pysyvästi pektuksen imijäksi, ei enää rientoja. Ystävällisesti onnitellen koko perhettä, kiinalainen perhepolitiikka ei näköjään koske kaikkia perheitä.