21.2.2006:
Vettä ei tule. Koitettiin itse korjata pönttöä, mutta eihän siitä mitään tullut. Myöskään asunnon omistajan tavoittaminen ei onnistunut.

Aamupäivällä sama treeni kuin edellisenä toisena päivänä, 2x7 km, vähän kovempaa kuin edellisellä kerralla mutta sykekin oli korkeampi.

Illalla juhlittiin permiläisten luona Mishkan synttäreitä.

HPK:
2x7 km puistossa, jälkimmäinen reippaasti.
Avg 142.
Vk1 0:32:29, 7 km, avg 152.
Pk2 1:07:56, 12,8 km.

22.2.2006:
Omistaja kävi sukulaismiehen kanssa katsomassa lämmityspönttöä mutta ei se siitä korjaantunut. Aamupäivällä Aleksein opastamana suurelle satulalle, lopussa aika hajalla. Huomenna pitäisi lähteä maajoukkueen porukan kanssa Elbrukselle.

HPK:
Suurelle satulalle. Ylämäki pienelle satulalle (8,8 km) 53:57, avg 140, alas
(9,9 km) 54:54, avg 132. Lisäksi pieneltä suurelle ja takaisin.
Yht. 24,7 km, 2:21:31.
Koko avg 137.

23.2.2006:
Aamukuudelta lähti pikkubussillinen huippusuunnistajia kohti ylätasankoa. Tarkoitus oli ajella Elbrukselle, vuokrata sukset, nousta hissillä ylös ja laskea alas. Lähtiessä Kislovodskissa taivas oli vielä kirkas mutta vähän aikaa ajettuamme laskeutui sakea sumu.

Pidimme kahvitauon jonkin talos takapihalla ja heti pysähdyksen jälkeen tyhjennettiin Khramovin ostama konjakkipullo muovimukeja kilistellen. Keskustelua kävin lähinnä Slepovin kanssa, joka oli noussut Elbruksen huipulle parikin kertaa.

Kun aloimme nousta kohti hissin ala-asemaa, alkoi sumukin hälventymään ja perillä taivas oli lähes kirkas. Laskuvälineet löytyivät toisesta vuokraamosta, ensimmäinen oli jo koko kalustonsa pois vuokrannut. Mukana oli melkoisia noviiseja, mm. Khramov ei ollut ikinä ollut suksilla, joten mäkin päätin ottaa lumilaudan. Virhe.

Ylöspäin mentiin ensin parilla kabiinihissillä ja sitten oli vielä yksi tuolihissi. Ylös oli menossa muitakin, joten matka kesti n. 3 tuntia. Yläasema oli Garabashin tynnyreillä 3780 m mpy.

Lyhyen kuvaustauon jälkeen voitiin todeta, että vaikka on maailmanmestari suunnistuksessa, voi silti olla maailman huonoin hiihtäjä. Tasapaino säilyy. Alaspäin tultiin n. 7 km, korkeuseroa 1500 m. Aikaa meni pari tuntia eikä isompia taukoja pidetty.

Alhaalla kokoonnuttiin yhdessä monista kahviloista saslikille ja glüwienille sekä tuhottiin Bortnikin tarjoama konjakkipullo. Kämpille päästiin vasta ysin jälkeen ja olo oli ihan hakattu. Ei se lautailu niin helppoa ollutkaan.

HPK:
Lepo